perjantai 23. syyskuuta 2016

Isterinkoski

Kävimme kauniilla Isterinkoskella retkellä ja täytyi taas vaan ihmetellä kuinka upeita paikkoja omasta kotikunnasta löytyy. Nuo joet tekevät paljon tähän luontomatkailuun täällä päin. Isterinkoskelle pääsee ajamalla Muhoksen keskustasta Utajärven suuntaan 8km, josta kääntyy tie Muhosperälle. Muhosperäntietä ajetaan n.6km perille. Google maps osaa myös opastaa hyvin paikalle. Isterinkoski virtaa Poikajoessa, joka on Muhosjoen sivujoki.

Kosken silta

Tie syrjäiseen Hirsijärven kylään on ylittänyt joen tästä kohtaa. Muutamien kymmenien metrien päässä, joen jyrkimmässä kohdassa on ollut vesimylly. Kevättulva rikkoi lopullisesti myllyn v. 1922.

Kapeahkoa tietä ajetaan vähän matkaa ennen koskea

Kävelytie parkkipaikalta koskelle

Sillalta kuvattuna pätkää koskesta

Tulistelupaikka



Metsänhaltija kiipeili ketterästi paikkaan kuin paikkaan

Kuohuja

Isterinkosken kohdalla Poikajoki virtaa pitkin vanhaa peruskalliota, joka viettää jyrkästi kohti hautavajoamaa eli Muhos-muodostumaa. Koskijakson putouskorkeus on noin 30m. Joki on ennen ollut tärkeä kalavesi jokivarren asukkaille ja jokilaakson niityiltä on saatu karjanrehua. Monet tervahaudan pohjat jokivarren kangasmailla osoittavat, että elantoa on saatu myös tervan myynnillä.




Harvinaista kasvillisuutta näkee täällä


Joitain kävelyreittejä alueelta löytää, mutta varsinaista rengasreittiä tai merkittyä luontopolkua ei ole. Isterinkoski on tosi kaunis luontomatkailukohde, täytyy päästä pian uudestaan!


Suurimmalla putouksella

Hempeilyä Haltin kanssa

torstai 22. syyskuuta 2016

Helena Potfajovan koulutus

Osallistuimme Danan kanssa Oulun koirakerhon järjestämään Helena Potfajovan koiratanssikoulutukseen pari viikkoa sitten. Helena on slovakialainen kouluttaja, joka on itse harrastanut agilityä ja koiratanssia huipulla. Täällä lisää Helenasta ja tässä hänen yksi Cruftsin Freestyle-esityksistään. Otin Danan mukaan, sillä kaipasin vinkkejä meille jatkoon. Danan kanssa on ollut nyt vähän epäselvää, että miten jatkettais. Ensimmäisenä esittelimme itsemme, jonka jälkeen teimme omat esitykset ja saimme niihin liittyen kommentteja. Minulla ei ollut muuta valmista fs-ohjelmaa kuin se vanha, niin esitimme sen. Piti ihan muistella, että mites se menikään kun viimeksi tanssittiin se huhtikuussa Ylöjärven voitokkaissa kisoissa.

Kiitos Jennille kuvista.


Esitysten jälkeen Helena antoi kommenttia sekä yleisesti että yksitellen. Helena sanoi, ettei koskaan kannata tehdä sellaisia liikkeitä, mitkä ei ole koiralla täysin hanskassa vaan ainoastaan varmoja liikkeitä. Kannattaa odottaa ja kuunnella musiikkia, ei kannata tehdä liian täyttä ohjelmaa, koska se ei näytä hyvältä. Jos koira ei tee jotain liikettä, ei kannata pyytää uudestaan ja jankata sitä vaan mennä vaan eteenpäin.



Danan kanssa saimme palautetta, että meidän musiikki on selvästi sellainen, joka on iloinen, mutta ei liian nopea ja jossa on erilaisia kohtia, jonne saa rakennettua tanssillisia kohokohtia. Ei mikään helppo juttu löytää Danalle musaa, vaikka Helena tuumasi, että onhan sellaisia kappaleita paljon. Saimme seuraavaksi 10 min yksilöllistä ohjausta, joka todellisuudessa oli pidempi. Saimme ohjausta liittyen entiseen ohjelmaamme ja samalla Helena neuvoi kuinka Danan liikkeitä voi yrittää opettaa nopeammiksi. Ensin koira keskitetään palkkaan, sitten palkan avulla vedetään liike haluamaan suuntaan, nopeasti. Tästä heti naksautus, kehu ja palkka. Tämän avulla teimme nopeutettuna paikallaan hyppyä sekä istumista ja maahan menoa.

Helena ja Dana
Paikallaan hyppy


Keskittymistä palkkaan

Sitten tehtävänä oli tehdä 5 perustemppua: twist, pujo, pakki, kierrä ympäri, seuraa + jokin kolmesta seuraavasta jos osaa: kumarra, orava tai kyljellään makoilu. Tähän liittyen saimme vielä seuraamiseen ohjausta Helenalta. Ensin haetaan koiralle paikallaan oikea, suora asento, joka merkitään ja palkataan. Sitten kun se alkaa sujua ja koira osaa hakeutua itse oikealle paikalle, voidaan koittaa ottaa askel. Sitten voidaan kokeilla ottaa askeleita eri suuntiin. Positiossa pitäisi pysyä vähintään 3 sekuntia. Tässä on tärkeää harjoittaa tarkkuutta. Danalla näkyy seuraamisessakin sen takapään käyttö, jonka takia sillä meinaa mennä asento vinoon. 

Sitten saimme HTM-ohjausta vielä. Helena sanoi, ettei alussa tarvitse käskyjä ja koira kannattaa opettaa seuraamaan joka asennossa. Seuraamista kannattaa opettaa myös eri kuvioissa, joita ovat esimerkiksi käärme, suora, ympyrä, tiukat käännökset.. Seuraamista harjoittelimme käytännössä etenemisharjoituksessa, jossa tuli edetä eri tavoin kehämerkkien sisällä. Se oli tosi hyvä ja mielenkiintoinen harjoitus.


Lopuksi tehtiin vielä erilaisia kontaktiharjoituksia, aina katseesta palkaten. Tässä meillä oli menossa kontaktiharjoitus, jossa ollaan ensin kontaktissa, sitten yhtäkkiä käännyn pois päin ja kun Dana tulee hakemaan kontaktia niin palkkaan. Tässä asennossa sain ollakin sitten niin kauan, että muita rupesi jo naurattamaan. Dana vaan kuuliaisesti tuossa odotteli, että kääntyisin takaisin. Helena sanoi, että odota vain, koira miettii koko ajan, sen näkee. Meni tosi kauan, ennen kuin se tuli itse hakemaan kontaktia. Sitten sain vihdoin palkata sen. Tätä harjoitusta varmasti jatkamme kotonakin. Testasin Haltilla kotona samaa ja Halti osasi miltei heti tulla hakemaan minun kontaktia. Niin ne on erilaisia :) Oli tosi antoisa päivä, mennään takuulla toistekin jos Helena tulee vielä kouluttamaan tänne!


Ja vielä sellainen positiivinen uutinen, että vietin yksi ilta neljä tuntia kuunnellen spotifystä musiikkia ja miettien Danalle uutta fs-kappaletta, ja potentiaalisia löytyi. Nyt on ainakin kaksi vaihtoehtoa, jopa kolmaskin, mutta se on kappaleena aika eri tyylinen kuin ne kaksi. Katsotaan mihin päädytään, mutta mukava kun vihdoin joku tuntui kolahtavan, Danalle ei ole helppo löytää musaa.

torstai 15. syyskuuta 2016

Nenäilyä

Osallistuimme Oulun koirakerhon järjestämään Nose Workin ajoneuvo- ja ulkoetsintäpäivään elokuussa. Koulutus oli tosi hyödyllinen meille, sillä emme olleet vielä päässeet tekemään ajoneuvoetsintää Haltin kanssa. Kouluttajana toimi ihana, tuttu kouluttajamme Johanna koirapalvelu hyväkäytöksestä. Olin itse aika uneliaalla tuulella kun yhdeksältä alkoi koulutus Oulussa ja en ole kovin aamuihminen..

Alussa Johanna piti meille pientä alustusta päivän aiheisiin. Johanna sanoi, että kun lähdetään ensimmäistä kertaa ajoneuvoetsintään estetään ajoneuvoja vasten hyppiminen jo alkuunsa. Jos koira vetää autolle, pidetään hihna sen verran lyhyenä, että saadaan estettyä hyppiminen. Heti kun koira ei vedä, löysätään hihna. Lähetys hajulle tapahtuu rauhallisesti, jotta koira voisi saada hajusta jo lähetyksessä kiinni. Sitten Johanna kertoi hieman yleisiä juttuja vielä Nose Workista. Nosessa pyritään aina siihen, että koira kulkisi ohjaajan edellä. Jos koira on liian innoissaan eikä malta viipyä hajulla vaan jatkaa heti matkaa, voi kokeilla sitä, että sivelee hajulle voita, jota koira voi nuolla.

Kuvat ei ole välttämättä ihan parasta laatua kun napsin kuvat videosta.


Tehtiin kolme kertaa ajoneuvoetsintää. Ne meni ihan mukavasti ja olisi menneet vielä paremmin jos minä olisin ollut hereillä. Halti nimittäin yritti heti alussa ilmaista minulle hajua vaan se ilmaisu meni minulla ohi. Sitten se lähti jatkamaan matkaa auton ympäri ja tuntui, ettei se oikein enää keskittynyt kunnolla sen jälkeen. Sitä tuntui kiinnostavan muut hajut ja asiat kun sillä oli juoksut lähestymässä. Samalla se oli sille häiriötreeni, sillä lähellä oli koiria häkissä ja sieltä haukuttiin. Haltin keskittyminen herpaantui lähinnä niiden katseluun. Myöhemmin onneksi Halti vielä palasi hajulle ja minä ehdin reagoida sen ilmaisuun. Juuri tuon takia haluaisin, että Halti oikein yrittäisi viimeisen päälle ilmaista minulle sitä siltä varalta, ettei minulla välähdä.

Ohjaan Haltia kohti autoa

Toinen kerta ajoneuvoetsinnässä menikin sitten jo paremmin kun minä vähän skarppasin itseäni keskittymään Haltin seuraamiseen niin hoksasin paremmin kun Halti ilmaisi. Kolmas kerta meni taas vähän niinkuin ensimmäinen kerta, mutta vähän paremmin. Huomasin, että etenkin näissä ajoneuvoetsinnöissä Halti oli jotenkin tosi paljon muiden hajujen perään kun nurmikko ja puskat oli ihan vieressä. Yleensä Halti on aina keskittynyt erinomaisesti noseiluun, mutta nyt huomasi lähestyvien juoksujen vaikutuksen ihan selkeästi keskittymisen herpaantumisena.


Haju löytyi ja palkka


Sitten tehtiin kaksi ulkoetsintää. Ne meni kivasti, varsinkin eka kerta kun Halti osoitti ihan mahtavasti hajun. Se ilmaisi sen jopa kahdesti, ekalla kerralla kun ilmaisi niin se taisi hoksata, että ei tuo emäntä taas älynnyt niin se sitten ilmaisi vielä uudestaan, että josko tuo emäntä nyt älyäis ja silloin älysin, ettei se taida minua ihan huvikseen tuijotella ;) Toisella kerralla olikin kunnon kaatosadekuuro ja haju ei löytynyt yhtä nopeasti kuin edellisellä kerralla. Huomasin, että nyt taitaa olla tyttö hajulla kun haisteli yhtä kohtaa niin intensiivisesti, ette sei voi olla mitään muuta. Ja oikea hajuhan se oli.

Johanna sanoi Haltista, että se tarvitsee vaan enemmän kokemusta, mutta ilmaisu sillä kehittyy koko ajan. Treenien suhteen meidän tulisi tehdä enemmän piiloja ja minun täytyy olla tarkkana Haltin seuraamisessa. Tässä huomasin juuri sen kuinka paljon ollaan kotosalla treenattu niin, että olen itse piilottanut hajun ja näin ollen tiennyt missä se on. Olen voinut helposti poimia Haltin ilmaisun kun olen tiennyt, että se haju on oikeasti siinä. Nyt sitten olinkin ihan hukassa kun joku muu piilotti hajun enkä tiennyt missä se oli kun pitkästä aikaa harjoiteltiin piiloja. Juuri sen takia, etten tiedä oikeasti missä se haju on, nousee Haltin ilmaisun merkitys suuresti. Siksi haluan, että se turhautumalla oppii siihen, että se oikein ns. tyrkyttää minulle, että tässä se nyt on, kato nyt ihan oikeasti. Oli tosi hyvä koulutus meille! Päästiin taas noseilussa eteenpäin ja tiedetään mitä harjoitellaan taas.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Dana näytelmöimässä pitkästä aikaa

Olen siitä lähtien halunnut käyttää Danan näyttelyissä kun tyttö sai hyväksytysti suoritettujen taippareiden myötä osallistumisoikeuden käyttöluokkaan. Päätin, että ilmoitan sen nyt syksyn näyttelyihin kun oli sen verran hyvännäköinen, että voisi käydä näyttämässä sitä. Muuta näyttelyä ei oikeastaan ollut tiedossa tässä meidän lähellä kuin labbisten erikoisnäyttelyt Oulussa, joten päätin ilmoittaa Danan sinne. 

Kiitos kuvista Elinalle

Ainut mitä koin hankalaksi oli arvioida monelta menisin paikan päälle. Kehät alkoivat klo 10 ja sen jälkeen ei ollut mitään arvioitua aikaa ja käyttöluokka oli kuitenkin aika loppupäässä arvosteltavia luokkia. Lähdin matkaan klo 9 jälkeen aamulla, nappasin Elinan mukaan matkalla ja ajoimme yhdessä Ouluun Nallikariin. Narttuja oli laskettu päivälle 68, uroksia 55. Tuomarina toimi Lisa Weiss (USA).


Kyllä meillä siinä hieman oli odotteluaikaa, mutta oli mielenkiintoista seurata kehiä ja näkyi paikan päällä tuttujakin. Samalla pystyi hieman harjoittelemaan kehäjuttuja odotellessa, kun en ollut sillä viikolla ehtinyt oikein treenaamaan niitä. Sitten koitti meidän vuoromme. Käyttöluokassa näytti olevan lähinnä näy-puolen narttuja, mutta aika kivasti me sitten pärjättiin kun Dana sai laatuarvosteluna erinomaisen, en olisi uskonut! Tuomari oli aika perus tuomari, kopeloi ja katsoi liikkeet edestakaisin ja ympäri.

Arvostelu:

Pretty head & expression. Nice deep forechest. Could use more rear. In nice hard working condition. KÄY-ERI

Kommentti takapään käytöstä ei tullut minulle yllätyksenä, sillä se on tullut jo harrastuksissa hyvin esille, että Dana ei tiedä omaavansa takapään. Aika lyhyt, mutta tosi kiva arvostelu. Etenkin kommentti kivasta kovan työkunnon olemuksesta oli tosi mukava.

Kuva: Anu Pennanen

Kilpailuluokkaan Dana pääsi, mutta ei sijoittunut siellä. Minusta käyttöluokassa pitäisi enempi ajatella juuri sitä käyttöpuolta ja miettiä kuinka hyvin tietyn tyyppinen koira rakenteeltaan pystyisi toimimaan kovassa työssä. Käyttöluokka olisi parempi ehkä siinä mielessä vähän erottaa juuri muista luokista ja sen tyyppiset, jotka niissä muissa luokissa yleensä menestyy, niin kannattaisi miettiä ehkä sitä, että ovatko ne kuitenkaan ihan omiaan rakenteellisesti käyttöluokassa. Mutta tämä nyt vain on minun omaa pohdintaa.

Oli tosi positiivinen yllätys kaiken kaikkiaan tämä tulos, sillä ajattelin, että Dana on sen verran timmissä kunnossa, että tulisikohan ehkä erittäin hyvä maksimissaan. Erinomainen on hieno tulos ja vielä ehkä kiinnostaisi käyttää sitä jossain ryhmänäyttelyssä pyörähtämässä kun tähän asti ollaan käyty vaan erkkareissa. Tämä oli vasta kolmas kerta Danalle näyttelyissä, joten voisihan sitä vielä ainakin pari kertaa käyttää, ainakin pyrkiä siihen. Oli kyllä kerrassaan mukava yllätys ja päivä! Kiitos Elinalle seurasta!

perjantai 9. syyskuuta 2016

Tanssiepikset

Osallistuimme Haltin kanssa koiratanssin kisanomaiseen treeniin kohta pari viikkoa sitten. Haltilla oli tuolloin juoksut meneillään, mutta se sai onneksi osallistua pöksyt jalassa. Ehdotin, että Halti esiintyisi viimeisenä ihan varalta, ettei vain sekoittaisi herrasmiesten päitä. Käytin Haltin heti töistä tultuani pyörälenkillä, jonka jälkeen lähdettiin hallille. Minun piti käydä koreografia läpi, koska tuntui, ettei se ollut niin selkeänä mielessä kesän jäljiltä. Mehän ollaan viimeksi tehty koreo läpi kesäkuun kisoissa, joten aikaa siitä oli kulunut 3 kuukautta.

Kotona rentoilua säkkituolissa

Kisassa hoidin kuuluttajan ja dj:n tehtäviä miltei loppuun saakka. Hieman lämmittelin Haltia ja käytin ulkona ennen vuoroamme. Vähän meinasi jännittää, että miten Halti keskittyy kun ei tosiaan juoksujen aikaan ole ollut niin namujen perään kuin yleensä. Sitten kun musiikki alkoi niin unohdin jotenkin sen jännittämisen tyystin kun tuo meijän biisi on vaan niin huippu meille ja se rytmi vaan tempaisee mukaansa!

Tässäpä videoviihdettä:
Meidän esitys

Voi kun saisin tuon saman vapautuneen tunteen kisoihinkin sitten! Pitää tehdä jotain meditaatioharjoituksia, että se onnistuis ;) Halti oli ihana, kun se jälleen ihmetteli, että piru vie, tuo musiikkihan rupes soimaan ihan kunnon voluumeilla! Siitä huolimatta se teki tosi kivasti koko esityksen! Muutama sähläys sinne tuli kun ensimmäistä kertaa meidän törppö vahingossa kaatui, mutta parempi näin päin kuin kisoissa. Täytyy miettiä mitä keksisin siihen painoksi, ettei se kaatuis herkästi. Muutamaa liikettä meidän pitää vielä tehotreenata. Lähetin Haltin kiertämään törppöä niin tyttö lähti ensin kiertämään, mutta palasikin takaisin ja meni minun jalkojen välistä :D Se tuli vähän yllärinä, mutta jotenkin ihmeesti siinä haipakassa pyörähdin ja laitoin tytön uudestaan matkaan niin se ei ollut pahan näköinen. Haltihan on kova tarjoilemaan tuota jalkojen välistä asentoa, heh! Lähinnä olen vain nauranut sille kohdalle kun olen katsonut esitystä jälkeen päin! Noin kun pystyisi kisatilanteessakin luovimaan niin olisi aika bueno. Mutta tosi hyvin meni nämä epistelyt!


Kisailmo on laitettu menemään

Päällisin puolin jäi mieleen, että Halti ei nyt ihmetellyt niin paljon kuin kisoissa. Muutamissa kohdissa, joissa empi, pitäisi minun huomioida paremmin oma liikkumiseni. Sitä täytyy tässä vielä treenata ennen kisoja. Onneksi tässä on vielä pari viikkoa aikaa! Haltin olen ilmoittanut kisoihin, mutta Danan kohdalla mietin vielä. Todennäköisesti ilmoitan Danankin samaan kisaan, mutta nyt mentäiskin htm:ään ensimmäistä kertaa. Saas nähdä miten kykenen vetämään kaksi ohjelmaa läpi kun yhdessäkin on jo niin paljon aina jännitystä. Hui!

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Liimanninkoski

Kävimme pari viikkoa sitten ihastelemassa Liimanninkosken kuohuja. Liimanninkosken lehtojensuojelualue on perustettu vuonna 1992. Niityt ovat olleet viljely- ja laidunkäytössä, josta muistona ovat vanha puimala, riihirakennus sekä ladot. Aluetta hoitavat nykyään lampaat. Laidunnus estää niittyjen metsittymistä, jolloin arvokas perinnemaisema ja ketokasvillisuus säilyvät. Jokilaakson suojassa metsä on rehevää lehtoa. Valtatieltä on selkeät opasteet paikan päälle. Muhokselta ajetaan Kajaanin suuntaan noin 5km, jonka jälkeen käännytään Suokyläntielle. Suokyläntietä ajetaan noin 6km, jolloin kosken pysäköintialue tulee tien vasemmalle puolelle.



Suojelualueen länsipuolella on sijainnut ennen mylly, joka sai voimansa alueen läpi virtaavasta Muhosjoesta. Joessa on uitettu puutavaraa 1940-luvulle saakka ja alueella on myös merkkejä tervanpoltosta. Liimanninkoski on yksi Rokua Geopark-kohteista. Alueella ei saa pitää vapaana koiria. Koskelle kävellään lammaslaitumen läpi. Halti katseli hihnan päässä lampaita tosi kiinnostuneena ja lampaat tulivat lähelle ihmettelemään Haltia. Paimennusliikkeitäkin tyttö teki ja hetki kuljetettiinkin siinä lampaita.

Parkkipaikka ja laitumen alku


Lampaiden laidun on ihan mahtavan iso, kyllä siellä on hyvä laiduntaa. Laitumen päässä on portti, josta matka jatkuu koskelle. Alue on suhteellisen helppokulkuista kävellä.

Polku on merkitty selkeästi

Kuivakäymäläkin löytyy laavun läheltä


Liimanninkosken luontopolku on 1,4 km mittainen, jonka varrella on laavu ja tulipaikka. Liimanninkosken alue sopii hyvin lyhyisiin, muutaman tunnin luontoretkiin ja aloitteleville retkeilijöille. Oli ihana käydä tuolla, tosi kaunis paikka ja menemme takuulla uudestaan.




Koski tekee tiukan kaarron


Luontopolulta


Kumpuilevaa aluetta


Pärekatto, näitä harvemmin enää näkee

Kauniit kuohut




Neiti retkeilijä



Liimanninkoskesta löytyy lisää tietoa netistä osoitteessa: http://www.luontoon.fi/liimanninkoski