Hirveästi taas kertynyt juttuja, vaan aika on ollut viime aikoina kortilla, joten hieman viiveellä kirjoittelen.. Kävimme viikko sitten eli 31.8 Haltin kanssa ensimmäisissä näyttelyissä. Näyttelyt järjestettiin Limingassa ja puolivuotias Halti osallistui minipentuluokkaan, joka oli suunnattu 5-7 kk ikäisille pennuille. Suomenlapinkoiria oli ilmoitettu 7, joista narttuja oli 4. Vähän jännitti, että miten käy kun en ollut ehtinyt viimeiseen viikkoon treenata itse Haltia ollenkaan ja emme käyneet lenkillä ennen näyttelyitä. Onneksi sinne tuli myös Haltin kolme sisarusta, jotka saivat leikkiä keskenään ennen kehään menoa. Oli myös hauska huomata kuinka samannäköisiä Halti ja sen sisko Pihka ovatkaan! Niiden olis kyllä pitänyt osallistua parikilpailuun ;)
Halti meni kivasti kehässä, ainostaan kerran haukahti yhdelle koiralle, joka oli ihan kehän reunalla, muuten meni hyvin.
Haltin arvostelu (tuomari Markku Kipinä):
Hyvä koko ja mittasuhteet. Voimakkaammin kulmautunut takaa. Hieman pitkä lanne. Ylälinja saa jäntevöityä. Köyristää hieman lanne-osaa tässä kehitysvaiheessa eikä nosta häntää terhakkaasti selälle. Lupaava turkki. Riittävä kallo. Kuono-osa saa täyttyä. Hyvä purenta. Hyvät silmät. Riittävä kaula. Riittävä sivuliike. Kiva luonne.
Halti sijoittui lopulta PEK3, mikä on hienosti ensimmäiseksi näyttelyksi. Virallista laatuarvostelua ei vielä noin nuorille anneta, mutta mielenkiintoista nähdä sitten myöhemmin, millaisia arvosteluita Halti saa. Halti saisi pitää häntää enemmän selällä, laskee sen usein alas ellei jotain jännää tapahdu ympärillä ja tarvi olla valppaana.. Mutta saa nähdä miten se hännän kantaminen vielä kehittyy tässä, jos kehittyy, mutta pentuhan se vielä on..
Olimme myös kasvattajakehässä mukana kisaamassa ja kasvatit luokassa KP. Kuukauden päästä sitten koittaa lapinkoirien erkkarit, jännää!
Halti voitti muuten heinäkuussa suomenlapinkoirien facebook-ryhmän valokuvakilpailun. Haltin kuva laitettiin ryhmän kansikuvaksi kesän ajaksi.
Tuossa voittokuvassakin Halti vielä kahlailee. Elokuussa lähdimme käymään Hailuodossa päivämatkalla ja siellä kävimme kahdella eri rannalla uimassa. Toisella niistä Halti lähti sitten uimaan ja voi sitä riemua kun se ui! :) Tehtiin varsin niin, ettei päästettykkään Danaa noutamaan, koska Halti luottaa aina siihen että Dana kyllä hakee. Pidettiin Danasta kiinni ja heitettiin dami niin vähän aikaa Halti siinä mietti ja lähti sitten itse hakemaan sitä. Uimatekniikka oli melko hakusessa vielä, mutta kyllä se siitä vielä hioutuu. Ensi kesänä vien Haltin ensimmäistä kertaa vesipelastustreeneihin harjoittelemaan, tähän saakka Halti on ollut katseluoppilaana mukana.
Tänään meillä on ollut Yrjölän puuro-päivä. Tein sitä puuroa nyt ensimmäistä kertaa, ja tein heti kaksi satsia putkeen niin siitä riittää paremmin meidän tytöille. Lisäsin puuron sekaan porkkanaa raastettuna, sekä tarjoiluvaiheessa kermaviiliä, raakaa jauhelihaa ja öljyä (vaihdellen eri öljyjä). Ja tytöille maistui! Yrjölän puurohan toimii hyvänä energia-ja hiilihydraattilähteenä ja toki siihen kannattaa lisätä juuri lihaa ym. niin siitä saa tosi monipuolisen ruoan koiralle. Mukava oli kokeilla välillä jotain erilaista!
Ja vihdoin ja viimein tällä suunnalla järjestetään kasvattajan peruskurssi nyt syksyllä! Aion ilmoittautua sinne heti kun se on mahdollista, sitä on odotettu! :)
Minka on ollut viime aikoina pirteämpi. Minkalla kun meinaa olla niitä hyviä ja huonoja kausia nivelrikon ja sen kroonisen keuhkoputkentulehduksen kanssa.. Mutta nyt on tosiaan ollut parempi kausi meneillään. Minka on liikkunut nyt enemmän ja ollut muutenkin jotenkin reippaampi. Yritän aina hieroa vanhaa muoria kun mahdollista ja se nauttii siitä ihan hirveästi <3 Lisäksi se aina laittaa käpälänsä minun käden päälle ja haluaa kiitoksesi pussailla sitä, on se niin suloinen.. Nivelrikkopotilasta pitäisikin liikuttaa, liikkumattomuus on pahinta ja tekee paljon kankeammaksi..
Danan kanssa tehtiin haku- ja noutotreeniä ennen sorsan aloitusta. Otin treeniriistaksi kuutta eri riistaa; variksen, korpin, koskelon, telekän (oululaisittain ;), haapanan ja heinäsorsan. Dana aivan ihastui telekkään ja koskeloon. Hienosti hakuruudusta nosti kaikki linnut ja se loi minullekin uskoa siihen, että kyllä ne taipparit vielä saadaan läpi. Sellaista reipastahan se Danan työskentely normaalisti onkin, se heinäkuun taippari oli vaan niin hirveä keliolosuhteiltaan.. Ollaan nyt jonotettu taippareihin, vaan aina varasijoilla ollaan ja sieltä on hankala päästä.. Tänä aamuna soitto kävi Kuopiosta, että taippareihin olis vapautunut paikka vaan en mitenkään olisi ehtinyt sinne täältä Oulusta noin lyhyellä varoitusajalla kun aamupäivällä olisi jo alkanut kokeet.. No nyt jonotetaan vielä yksiin taippareihin ja jos ei niihin päästä, niin sitten heti ensi keväänä ilmoitan meidät uudestaan. Kovasti niihin on tunkua..
Dana kävi sorsametällä sillä sorsan aloitusviikolla. Ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt, toisella kerralla tärppäsi :)
Viikon päästä lähdemme harjoittelemaan lampaiden paimennusta Haltin kanssa Lappiin, Dana lähtee myös mukaan.
Halti meni kivasti kehässä, ainostaan kerran haukahti yhdelle koiralle, joka oli ihan kehän reunalla, muuten meni hyvin.
Siskokset Halti ja Pihka
Haltin arvostelu (tuomari Markku Kipinä):
Hyvä koko ja mittasuhteet. Voimakkaammin kulmautunut takaa. Hieman pitkä lanne. Ylälinja saa jäntevöityä. Köyristää hieman lanne-osaa tässä kehitysvaiheessa eikä nosta häntää terhakkaasti selälle. Lupaava turkki. Riittävä kallo. Kuono-osa saa täyttyä. Hyvä purenta. Hyvät silmät. Riittävä kaula. Riittävä sivuliike. Kiva luonne.
Halti sijoittui lopulta PEK3, mikä on hienosti ensimmäiseksi näyttelyksi. Virallista laatuarvostelua ei vielä noin nuorille anneta, mutta mielenkiintoista nähdä sitten myöhemmin, millaisia arvosteluita Halti saa. Halti saisi pitää häntää enemmän selällä, laskee sen usein alas ellei jotain jännää tapahdu ympärillä ja tarvi olla valppaana.. Mutta saa nähdä miten se hännän kantaminen vielä kehittyy tässä, jos kehittyy, mutta pentuhan se vielä on..
Olimme myös kasvattajakehässä mukana kisaamassa ja kasvatit luokassa KP. Kuukauden päästä sitten koittaa lapinkoirien erkkarit, jännää!
Halti voitti muuten heinäkuussa suomenlapinkoirien facebook-ryhmän valokuvakilpailun. Haltin kuva laitettiin ryhmän kansikuvaksi kesän ajaksi.
Tuossa voittokuvassakin Halti vielä kahlailee. Elokuussa lähdimme käymään Hailuodossa päivämatkalla ja siellä kävimme kahdella eri rannalla uimassa. Toisella niistä Halti lähti sitten uimaan ja voi sitä riemua kun se ui! :) Tehtiin varsin niin, ettei päästettykkään Danaa noutamaan, koska Halti luottaa aina siihen että Dana kyllä hakee. Pidettiin Danasta kiinni ja heitettiin dami niin vähän aikaa Halti siinä mietti ja lähti sitten itse hakemaan sitä. Uimatekniikka oli melko hakusessa vielä, mutta kyllä se siitä vielä hioutuu. Ensi kesänä vien Haltin ensimmäistä kertaa vesipelastustreeneihin harjoittelemaan, tähän saakka Halti on ollut katseluoppilaana mukana.
Tänään meillä on ollut Yrjölän puuro-päivä. Tein sitä puuroa nyt ensimmäistä kertaa, ja tein heti kaksi satsia putkeen niin siitä riittää paremmin meidän tytöille. Lisäsin puuron sekaan porkkanaa raastettuna, sekä tarjoiluvaiheessa kermaviiliä, raakaa jauhelihaa ja öljyä (vaihdellen eri öljyjä). Ja tytöille maistui! Yrjölän puurohan toimii hyvänä energia-ja hiilihydraattilähteenä ja toki siihen kannattaa lisätä juuri lihaa ym. niin siitä saa tosi monipuolisen ruoan koiralle. Mukava oli kokeilla välillä jotain erilaista!
Ja vihdoin ja viimein tällä suunnalla järjestetään kasvattajan peruskurssi nyt syksyllä! Aion ilmoittautua sinne heti kun se on mahdollista, sitä on odotettu! :)
Minka on ollut viime aikoina pirteämpi. Minkalla kun meinaa olla niitä hyviä ja huonoja kausia nivelrikon ja sen kroonisen keuhkoputkentulehduksen kanssa.. Mutta nyt on tosiaan ollut parempi kausi meneillään. Minka on liikkunut nyt enemmän ja ollut muutenkin jotenkin reippaampi. Yritän aina hieroa vanhaa muoria kun mahdollista ja se nauttii siitä ihan hirveästi <3 Lisäksi se aina laittaa käpälänsä minun käden päälle ja haluaa kiitoksesi pussailla sitä, on se niin suloinen.. Nivelrikkopotilasta pitäisikin liikuttaa, liikkumattomuus on pahinta ja tekee paljon kankeammaksi..
Danan kanssa tehtiin haku- ja noutotreeniä ennen sorsan aloitusta. Otin treeniriistaksi kuutta eri riistaa; variksen, korpin, koskelon, telekän (oululaisittain ;), haapanan ja heinäsorsan. Dana aivan ihastui telekkään ja koskeloon. Hienosti hakuruudusta nosti kaikki linnut ja se loi minullekin uskoa siihen, että kyllä ne taipparit vielä saadaan läpi. Sellaista reipastahan se Danan työskentely normaalisti onkin, se heinäkuun taippari oli vaan niin hirveä keliolosuhteiltaan.. Ollaan nyt jonotettu taippareihin, vaan aina varasijoilla ollaan ja sieltä on hankala päästä.. Tänä aamuna soitto kävi Kuopiosta, että taippareihin olis vapautunut paikka vaan en mitenkään olisi ehtinyt sinne täältä Oulusta noin lyhyellä varoitusajalla kun aamupäivällä olisi jo alkanut kokeet.. No nyt jonotetaan vielä yksiin taippareihin ja jos ei niihin päästä, niin sitten heti ensi keväänä ilmoitan meidät uudestaan. Kovasti niihin on tunkua..
Dana kävi sorsametällä sillä sorsan aloitusviikolla. Ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt, toisella kerralla tärppäsi :)
Viikon päästä lähdemme harjoittelemaan lampaiden paimennusta Haltin kanssa Lappiin, Dana lähtee myös mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti